Nämä kirjeet ovat hoivakodin asukkaiden yhdessä kirjoittamia. Ne syntyivät muutamia vuosia sitten, kun minulle tarjoutui mahdollisuus viettää aikaa aulaemäntänä heidän kanssaan eräässä hoivakodissa. Kirjeiden sisältö tulee asukkaiden sydämistä. Avoimia kirjeitä, joissa heijastuu kaipuu yhteyteen, ymmärrykseen ja ihmisten läheisyyteen. Ne kutsuvat rakentamaan yhteisöä, jossa jokaisella on paikkansa ja äänensä. Kirjeet muistuttavat, että yksinäisyyden voittamiseen tarvitaan yhteistä voimaa ja välittämistä.
Kirje yksinäiselle
Me toivomme, että liityt mukaan ryhmäämme. Kukaan meistä ei etukäteen voi kertoa, millainen ryhmästämme tulee. Älä päästä yksinäisyyttä liian pitkälle, muuten se kääntyy sisäänpäin. Anna tulla hetki, jolloin haluat puhua. Sairaalassa sairaanhoitajana huomasin yksinäisyyden, kun kukaan ei käynyt katsomassa. Lapsena minut otettiin kesälapseksi ja sotalapseksi. Olin itse ainoa lapsi, mutta minulla oli monta ystävää. Ole rohkea lähtemään tapahtumiin – saat uusia ystäviä. Lähde kuoroon laulamaan, lähde lenkille, lähde tanssimaan, jos sopivaa – missähän on nykyään päivätanssit? Musiikki on yhteinen kieli. Halvar Rigoletto soikoon!
Kirje hoitajalle
Ole rehellinen ja kerro meille kaikki asiat oikein perusteellisesti. Pitää rakastua ammattiin – silloin menee sydämellä kaikki asiat. Pitää viedä tätä sanomaa eteenpäin – ei saa unohtaa! Toivon, että pidetään treffejä, lauletaan ja pidetään hauskaa! Annetaan mielikuvitukselle mahdollisuus. Täytyy kuunnella mitä me toivomme ja olla hyvää yhteistyötä. Steriilissä ympäristössä minua palelee. Kaikilla pitää olla oma koti – kaikilla pitää olla mahdollisuus omaan kotiin. Ikioma on tärkeää! Ja täytyy sanoa, tarmokkaat ihmiset vievät asioita perille. Se on sinä, kun olet laittanut meidän papan. Anna minun istua rauhassa aina kun syön – pitää olla rauha. Silloin kaikki vempelit ja koneet saavat olla kiinni. Aamuhetki on kauhean tärkeä kaikille. Vaikuttaa oman mielen rauhallisuuteen pitkin päivää. Vie minut talosta ulos harrastuksiin, taidenäyttelyyn, teatteriin, shoppailemaan, kahvilaan. Kirjojen kanssa haluan aina olla yksin. Riippuu siitä, millä tuulella olen – jos kaikki on rauhallista, tiedän prikulleen, minkä kirjan haluan lukea. Tämä on siisti paikka, ja täällä on nättejä tyttöjä. Kiitos. Ruoka on sellaista, että sitä syö. Kiitos. Apua saan aina kun tarvitsen. Kyllä. Kiitos. Ihmislähtöisyys riippuu siitä, kuinka olet tuntenut ihmisen, silloin kaikki tulee lähelle.
Kirjeet antavat monia toimintavinkkejä ja ideoita hoivakodissa järjestettäviin aktiviteetteihin asukkaiden omalla äänellä. Kirjeissä korostuu myös tarve yhteisöllisyydelle, vuorovaikutukselle ja huolenpidolle. Erinomainen tapa muotoilla ja suunnitella toimintaa, joka lähtee asukkaiden omista tarpeista ja toiveista. Tällöin ollaan aidon ihmislähtöisyyden ytimessä!
