Lempiteema valmennuksissani ja työpajoissani on ihmislähtöinen suunnittelu. Tällä konseptilla luodaan kulttuuria, ideoidaan ratkaisuja ja keskitytään kokonaisvaltaisesti ymmärtämään ja oppimaan Sote -palvelujen piirissä olevaa ihmistä. Ja mikä parasta Ihminen tulee ennen tehtävää!
Kuvittele hetki: äitisi, joka on vuosien varrella käynyt läpi monia terveyskamppailuja, löytää uuden kodin hoivayhteisöstä, jossa hänen mielipiteensä ja kokemuksensa ovat keskiössä kaikessa suunnittelussa. Tässä paikassa ei ole kylmiä, kliinisiä käytäviä eikä asukkaita kohdella numeroina. Hän saa osallistua päivittäiseen toimintaan, joka on räätälöity juuri hänen toiveidensa mukaisesti. Äitisi, on ollut ammatiltaan farmaseutti. Hänelle on tärkeää, että aina lääkkeenannon yhteydessä kerrotaan mitä lääkettä hänelle annetaan. Hän rakastaa käsitöiden tekemistä ja kutoo mielellään villasukkia. Hän on luonteeltaan ujo ja pärjää paremmin yksilöllisessä ohjaamisessa. Hän ei nauti siitä, että joutuu painostuksen alle sosiaalisissa tilanteissa. Toisaalta hän on myös utelias oppimaan uutta, millä voidaan edistää hänen aktiivisuuttaan ja määrätietoisuuttaan. Hänellä on vaikeuksia aloittaa puhuminen, tällöin keinona on tarjota vaihtoehtoja avoimen kysymyksen sijaan: tämä helpottaa hänen vastaamistaan. Hän voi valita annetun vaihtoehdon sen sijaan, että hänen tarvitsee itse keksiä vastaus. Esimerkiksi ”Haluatko teetä vai kahvia?” sen sijaan, että kysyisit ”Mitä haluaisit juoda?”
Tämä on ihmislähtöisen suunnittelun voima: se muuttaa palvelukodit eläviksi yhteisöiksi, joissa jokainen jäsen voi kukoistaa omalla tavallaan. Miksi tämä lähestymistapa on niin mullistava, ja miten se voi parantaa sekä asukkaiden että henkilökunnan arkea?
Ihmislähtöinen suunnittelu laajentaa valikoimaa rikastuttamaan käytäntöä, sisältäen luovuuden, taiteen, ja psykososiaalisia lähestymistapoja. Ihmislähtöinen, laajennettu elämisen ja hoidon suunnittelu on resurssi asukkaille ja ammattilaisille; sen on todettu olevan silta teorian ja käytännön välisen kuilun välillä tarjoten käytännönläheisen resurssin sekä asukkaalle itselleen, että ammattilaisille.
Ihmislähtöinen suunnittelu on keino päämäärään, joka keskittyy yksilöllisen elämän suunnitteluun hoivayhteisöissä. Ihmislähtöisessä suunnittelussa arvostetaan jokaista henkilöä iästä tai kognitiivisesta toimintakyvystä riippumatta, on henkilökohtaista tunnustaen jokaisen yksilön ainutlaatuisuuden; sisältää asukkaan oman näkökulman keskeisenä osana kaikkea palvelun, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua; arvostaa henkilöä kykenevänä elämään merkityksellistä elämää ja tarjoaa tukea antavan sosiaalisen ympäristön, joka mahdollistaa ihmissuhteiden kokemisen ja ylläpitämisen.
Mitä hyötyjä ammattilaisille?
Ihmislähtöinen suunnittelu tarjoaa monia hyötyjä sote -ammattilaisille. Sen avulla voidaan parantaa sekä työn laatua että henkilökohtaista kokemusta työssä.
Kun ammattilaiset työskentelevät ihmislähtöisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti, he voivat nähdä konkreettisesti, miten heidän työnsä vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä ja voi vahvistaa ammatillista identiteettiä. Tämä lähestymistapa vaatii jatkuvaa oppimista ja sopeutumista, mikä auttaa ammattilaisia kehittämään taitojaan monipuolisesti. He oppivat tunnistamaan yksilöllisiä tarpeita ja räätälöimään palvelua, hoivaa ja kuntoutusta niiden mukaan. Laajennettu, ihmislähtöinen suunnittelu parantaa ammattilaisten kykyä kohdata ja ratkaista haasteita myös tulevaisuudessa.
Ihmislähtöinen työskentelytapa korostaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä asukkaiden että työtovereiden kanssa. Ammattilaiset, jotka ovat tottuneet työskentelemään tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa, voivat kokea suurempaa työtyytyväisyyttä ja sosiaalista tukea työpaikalla. Kun elämä ja hoiva on järjestetty asukkaan tarpeiden mukaan ja se sisältää selkeitä tavoitteita ja menetelmiä, työ voi tuntua vähemmän kuormittavalta. Ammattilaiset kokevat harvemmin uupumusta ja voivat hallita työpaineitaan tehokkaammin.
Monien kansainvälisten tutkimusten mukaan ihmislähtöinen suunnittelu edistää parempiin hoitotuloksiin, mikä puolestaan lisää työtyytyväisyyttä. Ammattilaiset näkevät työnsä tulokset ja ymmärtävät paremmin, miten heidän panoksensa edistää henkilöiden hyvinvointia. Kun työntekijät ovat mukana suunnittelemassa hoitoa, hoivaa, palvelua, ELÄMÄÄ ja etsimässä uusia ratkaisuja asukkaiden tarpeisiin, he voivat kehittää luovia ja innovatiivisia lähestymistapoja. Tämä ei ainoastaan paranna Sote -palveluiden ympäristöjä ja yhteisöjä, se pitää työn kiinnostavana, merkityksellisenä ja haastavana. Ja sitten tullaankin ihmisten puutarhaksi!