Kieli muokkaa ajatteluamme ja ohjaa toimintaamme huomaamattomasti. Erityisen voimakkaasti kielenkäyttö vaikuttaa muistisairaiden ihmisten hoitotyössä, jossa käyttämillämme sanoilla on merkitystä paitsi työyhteisön sisäisessä viestinnässä, myös siinä miten kohtaamme erityistukea tarvitsevan ihmisen.
Kielen voima – kaksi näkökulmaa
Lue ääneen seuraavat lauseet:
”Herra X löi tarkoituksella rouva A:ta kasvoihin aggressiivisesti.”
”Herra X löi rouva A:ta kasvoihin vasemmalla kädellään.”
Molemmat lauseet kuvailevat samaa tapahtumaa kahdella hyvin erilaisella tavalla. Toinen on subjektiivinen ja sisältää tapahtumaa kuvaavan henkilön näkökulman. Toinen on objektiivinen ja rajoittuu tiukasti faktoihin.
Subjektiivisen kirjaamisen ongelmat
Subjektiivinen versio sisältää tunteita, uskomuksia ja oletuksia. Emme tiedä, että herra X löi rouva A:ta tarkoituksella, emmekä tiedä, että hän aikoi tarkoituksellisesti olla aggressiivinen. Hän ei välttämättä ymmärtänyt, että rouva A oli tapahtuma paikalla. Herra X saattoi olla täysin tietämätön, että oli lyönyt ketään. Tästä huolimatta taustalle on muotoutunut käsitys, että herra X on syyllinen ja häntä pidetään vastuullisena teostaan.
Tämän tyyppinen kieli voi värittää henkilökunnan näkemyksiä siitä, millainen ihminen herra X on. Tämä alkaa vaikuttamaan siihen, miten henkilökunta lähestyy häntä tulevaisuudessa. Herra X puolestaan muuttaa käyttäytymistään vastauksena henkilökunnan toimintaan.
Kaiken tämän seurauksena herra X:n stressitaso kasvaa, ja huonoin mahdollinen lopputulos toteutuu. Tapahtuu ”itseään toteuttava ennustus.”
Tiedostamattomat käytännöt
On vielä todettava, että kukaan ei tietenkään tee tätä tahallaan. Tästä voi kehittyä vallitseva käytäntö. Ilman pahantahtoisuutta saatamme huomata käyttävämme subjektiivista kieltä ja tekevämme arvioita ihmisistä, mikä sitten vaikuttaa muiden ihmisten mielipiteisiin. Kun tuomitsevaa kieltä käyttävä henkilö on kokeneempi henkilökunnan jäsen ja antaa raportin kokemattomammalle jäsenelle – viesti voi muuttua entistä vahingollisemmaksi.
Objektiivisen kirjaamisen edut
Objektiivinen kirjaaminen keskittyy havaintoihin, ei tulkintoihin. Se kuvaa:
- Mitä tapahtui (konkreettiset teot)
- Missä ja milloin tapahtui
- Kuka teki, mitä teki, keneen oli suurin vaikutus
- Miten tilanne eteni ja päättyi
Objektiivinen kirjaaminen auttaa henkilökuntaa:
- Ymmärtämään käyttäytymisen taustalla olevia syitä
- Tunnistamaan käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä
- Kehittämään toimivia tukisuunnitelmia
- Välttämään ennakkoluuloja ja leimaamista
Leimaamisen vaarat hoitotyössä
Olisi ehdottoman tärkeää, ettemme leimaa henkilöä kuvaamalla häntä ”vaikeaksi” tai ”yhteistyökyvyttömäksi.” Tällöin emme yritä ymmärtää heidän käyttäytymistään, ja on olemassa todellinen vaara, että ihmisen stressitaso jatkuu tai pahenee. Toisaalta, kun näemme vaivaa ymmärtääksemme ahdistunutta käyttäytymistä, voimme tunnistaa sen aiheuttavan stressin, jolloin voimme kehittää tukisuunnitelman henkilölle.
Käytännön esimerkkejä
Subjektiivinen kirjaaminen | Objektiivinen kirjaaminen |
”Rouva B oli taas huonolla tuulella yhteistyökyvytön aamutoimissa.” | ”Rouva B sanoi ’en halua peseytyä nyt’ kun tarjosin aamupesuja klo 7:30.” |
”Herra C oli aggressiivinen ja vaati lääkkeitä koko aamun.” | ”Herra C pysäytti hoitajan käytävällä 5 kertaa klo 8-10 välillä ja sanoi ’minulla on kipuja’ jokaisella kerralla.” |
”Rouva D on vaelteleva asukas, joka ei pysy paikallaan.” | ”Rouva D käveli käytävällä edestakaisin noin 45 minuutin ajan lounaan jälkeen.” |
Kohti parempaa kirjaamiskulttuuria
Objektiivisen kirjaamisen kehittäminen vaatii:
- Tietoisuutta omista ennakkoasenteista
- Säännöllistä kirjaamisen arviointia työyhteisössä
- Konkreettisten havaintojen erottamista tulkinnoista
- Yhteisten kirjaamiskäytäntöjen sopimista
Kun kirjaamme objektiivisesti, tuemme samalla:
- Hoidon jatkuvuutta
- Tiedon luotettavaa siirtymistä
- Muistisairaan henkilön hyvinvointia
- Hoidon laadun parantumista
Sanoilla on valtaa muokata todellisuutta. Valitsemalla objektiivisen kirjaamistavan voimme varmistaa, että hoidon keskiössä on ihminen, ei vain hänen käyttäytymisensä. Tämä on ammatillista vastuunkantoa ja eettisen hoitotyön ydin.
Henkilökunnan työaika on työvuoro, mutta muistisairaalle ihmiselle se on koko hänen elämänsä tässä hetkessä. Kun meillä on huono päivä, voimme lähteä kotiin ja palautua. Hän elää jatkuvasti siinä ympäristössä, jonka me luomme. Objektiivinen kirjaaminen on empatian ja ihmisarvon kunnioittamisen osoitus. Se antaa muistisairaalle henkilölle mahdollisuuden tulla nähdyksi yksilönä.
