Minulla on ollut koko ikäni tapana hakea inspiraatiota kaikkeen tekemiseeni tieteestä ja erityisesti taiteesta: runoista, musiikista, teatterista, kirjallisuudesta ja kaikesta ympärilläni olevasta. Lasteni kevät- ja joulujuhlat olivat erityisen innostavia ideoiden tuojia. Tämä monipuolinen lähestymistapa on ohjannut minua aina hoivatyön kehittämisessä, työskentelyssä vieraassa tai omassa yhteisössä.
Löysin Federico Garcia Lorcan runon Duendesta päiväkirjastani, kun suunnittelin ensimmäistä yritystäni, hoivakotia muistisairaille ihmisille. Tämä runo herätti minulle aikoinaan ajatuksen siitä, miten voisimme tuoda samankaltaista syvyyttä, intohimoa ja ainutlaatuisuutta hoivatyöhön.
Päiväkirjastani 20.1.1994
”Duenden saapuminen vaatii aina muotojen perusteellista muuttumista vanhalta pohjalta, se antaa aavistuksen ennen kokemattomasta tuoreudesta, jossa on juuri luodun ruusun tuntu, hiven ihmettä…”
-Lorca 1980, suom. Matti Rossi
Mitä Duende tarkoittaa? Duende on monimutkainen ja hieman mystinen käsite espanjalaisessa ja erityisesti andalusialaisessa kulttuurissa. Federico García Lorca käsitteli tätä aihetta syvällisesti ja se on keskeinen osa hänen taidefilosofiaansa. Syvä tunne tai henki? Luova voima? Aitous ja intohimo? Traaginen elementti? Hetkellisyys? Taiteellisen ilmaisun henki? Haltija- tai maahismainen taikavoimainen olento?
Duenden saapuminen vanhustyön ihmislähtöiseen hoivakulttuuriin vaatii aina muotojen ja rakenteiden perusteellista kehittämistä, muuttumista vanhalta pohjalta. Se antaa aavistuksen ennen kokemattomasta tuoreudesta, jossa on juuri luodun ruusun tuntu ja hiven ihmettä.
Tämä monipuolinen innoittajien etsiminen on osoittanut minulle, että ihmislähtöinen hoivakulttuuri ei synny vain hoitoalan opeista, vaan se vaatii laajempaa näkemystä elämästä, taiteesta ja inhimillisyydestä. Jokainen kohtaaminen vanhustyössä voi olla kuin pieni taideteos – ainutlaatuinen, koskettava ja merkityksellinen.
Ihmislähtöisen hoivakulttuurin erityislaatuisuudesta puhuttaessa voimme ajatella Duendea – syvää, lähes yliluonnollista tunnetta tai henkeä, joka voi vallata hoitajan työssään. Kuten Federico Garcia Lorca kuvaili, juuri puhjenneen ruusun tuoksun tulisi säilyä yhä uudelleen jokaisena arjen päivänä. Hoitohenkilökunnan tulisi aina muistuttaa itseään siitä, mistä ihmislähtöisessä hoivakulttuurissa ja yksilöllisen hoidon toteuttamisessa on kyse.
Duende vanhustyössä voisi tarkoittaa:
Aidon yhteyden hetkiä: tilanteita, joissa hoitaja kokee erityisen syvää yhteyttä vanhukseen, ylittäen tavanomaisen hoitaja-asukas-suhteen rajat.
Luovaa ongelmanratkaisua: hetkiä, jolloin hoitaja löytää yllättäviä, luovia ratkaisuja vanhuksen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Merkityksellisyyden kokemuksia: tilanteita, joissa sekä hoitaja että vanhus kokevat erityistä elämän merkityksellisyyttä ja tarkoituksellisuutta.
Voimaantumisen hetkiä: kun vanhus yllättäen ylittää omat rajansa tai kun hoitaja löytää uuden tavan tukea vanhuksen itsemääräämisoikeutta.
Syvän empatian kokemuksia: hetkiä, jolloin hoitaja todella ymmärtää vanhuksen elämänkokemusta ja pystyy vastaamaan siihen erityisellä herkkyydellä.
Ihmislähtöisen hoivakulttuurin kehittämisessä vanhustyössä Duenden tavoittelu voisi tarkoittaa:
- Hoitajien kouluttamista tunnistamaan ja arvostamaan näitä erityisiä hetkiä työssään.
- Työympäristön luomista, joka mahdollistaa aidon kohtaamisen ja läsnäolon kiireettömässä ilmapiirissä.
- Vanhusten elämänhistorian ja yksilöllisyyden syvällistä ymmärtämistä ja kunnioittamista.
- Luovien menetelmien, kuten taiteen ja musiikin, hyödyntämistä osana hoivatyötä.
- Hoitajien oman jaksamisen ja innostuksen tukemista, jotta he voivat olla avoimia näille erityisille hetkille.
Karsastan ajatusta hoivan muuttumisesta normiriemuksi tai liukuhihnatyöskentelyksi, jolloin työn lähtökohdat jäävät helposti mekaanisen oloiseksi suorittamiseksi. Sen sijaan, ihmislähtöisessä hoivakulttuurissa tavoitellaan edellytyksiä Duenden kaltaisille kokemuksille – hetkille, jolloin hoivatyö ylittää tavanomaisen ja muuttuu joksikin syvemmäksi, merkityksellisemmäksi ja vaikuttavammaksi sekä vanhukselle että hoitajalle.
Näin kirjoitin 30 vuotta sitten.