Minulla oli ilo valmentaa Suensaaren palvelukeskuksen henkilökuntaa Torniossa menneellä viikolla. Henkilökunta ideoi työpajoissa tavoitteita ja käytännöntekoja luovaan ja ihmislähtöiseen kulttuuriin ja elämään. Sain heiltä itsekin innostavia ajatuksia. Yksi ryhmä ehdotti: ”Kyläyhteisö takaisin!” Tämä ajatus inspiroi visioimaan ja kirjoittamaan blogiartikkelin: Mitä jos palvelukoti toimisi kuin kyläyhteisö?
Kyläyhteisö on paikallinen yhteisö, joka koostuu yleensä pienestä ryhmästä ihmisiä, jotka asuvat samassa ympäristössä. Kyläyhteisössä ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä, ja heillä on yhteisiä perinteitä, arvoja, kulttuuria ja tapoja.
Kyläyhteisössä ihmiset auttavat toisiaan, jakavat tietoa ja voimavaroja, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa yhteisön identiteettiä. Kyläyhteisössä on erilaisia yhteisöllisiä tilaisuuksia, kuten festivaaleja, urheilutapahtumia, kokoontumisia, talkoita ja muita tapahtumia, jotka tuovat ihmiset yhteen vahvistaen osallisuutta. Kyläyhteisössä ihmiset löytävät yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen tuen.
Jos palvelukodin toiminta olisi kuin kyläyhteisö, sen toiminnassa painottuisivat yhteisöllisyys, sosiaalisuus, osallisuus, luovuus ja arjen pienet ilot. Siellä olisi monipuolista toimintaa, erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia. Tärkeintä olisi luoda yhteisöllinen ja kodikas ilmapiiri, jossa jokainen asukas, läheinen ja henkilökunta kokisivat olonsa turvallisiksi ja hyväksytyiksi.
Millaista elämää ja toimintaa palvelukodin kyläyhteisömallin kulttuuri sisältäisi:
Kyläyhteisömalli perustuu siihen, että palvelukoti muodostaa yhteisön, jossa asukkaat osallistuvat yhteiseen tekemiseen ja jossa henkilökunnan rooli on enemmänkin tukeminen ja ohjaaminen, ei puolesta tekeminen.
Kyläyhteisömallissa lisätään palvelukodin yhteyttä ulkomaailmaan ja lähiyhteisöön yhteistyön kautta paikallisten koulujen, päiväkotien tai muiden yhteisöjen kanssa.
Tämän toimintamalli parantaa asukkaiden elämänlaatua ja hyvinvointia, ja samalla myös houkuttelee uusia työntekijöitä hoiva-alalle, kun työpaikat ovat miellyttävämpiä ja antoisampia työskennellä
Yhteiset aamut: Jokainen päivä aloitetaan yhteisellä aamupalalla, jolloin asukkaat ja henkilökunta saavat mahdollisuuden tavata toisiaan rennossa ja mukavassa ympäristössä.
Yhteisötapahtumat: Kyläyhteisössä järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten kyläjuhlia, markkinoita, kirpputoreja, matkailumessuja, konsertteja, kevätkarkeloita, taide- iltoja, joulumyyjäisiä ja asukkaiden syntymäpäiviä.
Harrastuspiirit: Kyläyhteisössä on yleensä erilaisia harrastuspiirejä, kuten käsityökerhoja, lukupiirejä, elokuvakerhoja, peli-iltojalenkkeilyporukoita ja muita vastaavia ryhmiä. Harrastuspiirit, tarjoavat asukkaille mahdollisuuden yhdessä tekemiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja luovuuden lisääntymiseen. Harrastukset tuovat mielekkyyttä ja vaihtelua asukkaiden arkeen.
Puutarhakerho: Puutarhatoiminta on rentouttavaa ja mieltä virkistävää, ja palvelukodissa toimii oma puutarhakerho. Asukkaat auttavat puutarhan hoidossa ja nauttivat siitä, miten kukkaset, yrtit ja vihannekset kasvavat ja kukkivat.
Retket ja ulkoilu: Kyläyhteisössä järjestetään retkiä ja ulkoilua, kuten marjastus- tai sieniretkiä, kalastusretkiä tai patikointia, jotta asukkaat pääsevät nauttimaan luonnosta ja virkistymään.
Yhteisöllinen ruokailu: Kyläyhteisössä syödään yhdessä, jolloin ruokailuun liittyy sosiaalinen ulottuvuus.
Liikuntaryhmät: Liikunta ja terveys ovat tärkeitä kaikenikäisille, myös palvelukodin asukkaille. Palvelukodissa järjestetään erilaisia liikuntaryhmiä, kuten kävelylenkkejä, joogaa, kuntosaliharjoittelua, ja tanssi tapahtumia.
Yhteisötapahtumat: Palvelukodissa järjestetään erilaisia yhteisötapahtumia, kuten grillijuhlia, konsertteja, erilaisia teemajuhlia ja tietoiskuja. Paikallisen teatterin näyttelijät harjoittelevat pieniä osia näytelmistä palvelukodin tiloissa. Nämä tuovat iloa ja vaihtelua palvelukodin arkeen.
Talkoot ja vapaaehtoistyö: Kyläyhteisöissä talkoot ovat tärkeä osa yhteisöllisyyttä, ja vapaaehtoistyöllä on merkittävä rooli yhteisön toiminnassa. Palvelukodissa järjestetään talkoita ja vapaaehtoistyötä, jotta asukkaat voisivat osallistua yhteisön toimintaan ja tuntea itsensä hyödyllisiksi.
Kyläyhteisömallissa asukkaat saavat tuntea olevansa osa yhteisöä, jossa on mukavaa ja turvallista elää. Ketään ei jätetä yksin. Asukkaiden yksinäisyys ja eristäytyminen vähenevät. Toimintaa suunnitellaan asukkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan, jolloin jokainen voisi löytää itselleen sopivaa tekemistä omien kykyjensä mukaan. Siellä ihmisten väliset suhteet ovat kaiken keskiössä.
Kulttuuri on se juttu mihin liitytään, kun tullaan palvelukotiin töihin. Hoivakulttuurin perinteet, arvot ja työtavat siirtyvät sukupolvilta toisille mallin näyttämisen kautta, niin myös tehtäväkeskeisen kulttuurin. Kulttuurin käsitteellä voidaan tarkoittaa yhteisössä omaksuttuja työtapoja tai maailman mielekkääksi kokemisen tapoja. Arjessa kulttuuri on läsnä käytännön ratkaisuissa sekä kokemuksia tulkitsevissa ilmaisuissa. Ihminen syntyy kulttuurinsa jäsenyyteen.
Muuttaisitko sinä kyläyhteisömallilla toimivaan palvelukotiin? Muuttuisiko hoiva-ala houkuttelevammaksi kulttuuriksi?
