Juhlapuhe Kerava 3.10.2004
Tervehdys arvoisa juhlaväki!
Ihminen on salaisuus. Mitä enemmän käytät aikaasi tuon salaisuuden etsimiseen, sitä vähemmän voit sanoa käyttäneesi aikaasi hukkaan. Tämä Dostojevskin ajatus ohjaa vanhustyötä. Salaisuuden etsiminen liittyy hyvän elämän toteuttamiseen, ja se vaatii jatkuvaa inhimillisten arvojen tarkastelua, jotta vanhuksen elämä, olipa se sitten kotona tai tuetussa ympäristössä, voi toteutua mahdollisimman turvallisella ja mielekkäällä tavalla. Tämän kautta löytyy myös mieli, merkitys ja tarkoitus omalle työlle.
Vanhustyö on luovaa työtä, missään muualla ei oikeastaan voi kokea niin syvää oivallusta ihmisenä olemisesta.
Tarvitaan tietoa…
Tarvitaan tietoa ikäihmisten tarpeista, voimavaroista, toiveista ja unelmista. Tietoa toimialasta, toimintaympäristöstä ja rakenteiden uudistamisesta. Tarvitaan tietoa muutoksen johtamisesta, vaihtoehtoisista tavoista tuottaa palveluja sekä tutkittua tietoa ihmisen toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, muistisairauksien aiheuttamista vaikutuksista sekä vanhusten yksinasumiseen liittyvistä tekijöistä ja ihmisystävällisen teknologian käytöstä.
Tarvitaan osaamista…
Vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoihin, viestintään, tiedonkulkuun ja rajanylityksistä yli hallintoalojen, josta voisi syntyä uudenlaisia sosiaalisen työn malleja.Tarvitaan osaamista kulttuurinmuutokseen, luovuuden ja inhimillisen pääoman metsästämiseen. Lisäksi tarvitaan osaamista tiedon, ymmärryksen, toimintakäytänteiden näkyväksi tekemiseen. Kun symbolinen alue näiltä osin on otettu haltuun, voidaan keskittyä luoviin tekoihin ja uuden etsimiseen.
Tarvitaan tahtoa…
Sitoutumiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen, päämääriin, näkemyksiin, rohkeuteen ja motivoimiseen.
Vanhuksilla on oikeus osaavaan henkilökuntaan, henkisesti turvalliseen asumismiljööseen, verkostoihin ja palveluihin, jotka on räätälöity yksilöllisesti heidän tarpeitansa ajatellen.
Heillä on oikeus…
osallistumiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen,
mielekkääseen tekemiseen,
valinnanvapauteen,
aikaansaamiseen,
rakentamiseen,
järjestämiseen,
aisti-ilotteluun,
arvostamiseen,
elämästä nauttimiseen,
oppimiseen,
seikkailemiseen,
rakastamiseen,
anteeksisaamiseen ja antamiseen,
odottelun minimoimiseen,
ajan antamiseen,
yksityisyyteen,
hyvän näkemiseen ja omana itsenä olemiseen.
Teologi ja eetikko Martti Lindqvist on sanonut: ”Erilaisuus mahdollistaa eloon jäämisen.” Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen auttaa näkemään, että meitä jokaista tarvitaan. Meillä kaikilla on tarinoiden erilaisuus, sairauksien erilaisuus, kulttuurien erilaisuus, tarpeiden erilaisuus, ikäryhmien erilaisuus, elämäntyylien erilaisuus.
Erilaisuuden tunnistaminen auttaa yhdistämään ne moninaiset kyvyt, joita ihmiset tuovat yhteisöön mukanaan. Erilaisuus sallii jokaisen antaa oman erityisen panoksensa, tekemään omasta lahjakkuudestaan osan yhteisön ponnistusta.
Turvallisen vanhuuden toteutumiseen tarvitaan innostuneita ihmisiä olemaan heidän ohuena ihonaan, tuntosarvinaan ja puolestapuhujinaan. Innostamisen tavoitteena on ihmisen oman osallistumisen avulla luoda kasvattava ja solidaarisuuden arvot tiedostava yhteiskunta. Innostamisen periaatteita ovat kasvatusfilosofi Paolo Freiren mukaan: Vapaus on arvokkaampaa kuin tukahduttaminen eli tehtäväkeskeisyydestä irti pyristely. On parempi kokea aktiivisesti kuin elää passiivisesti. Yhteiset intressit ja arvot ovat jatkuvassa prosessissa yksilön ja yhteisön välillä.
Jokaisen ihmisen elämä on kulttuuria – kulttuuri liitetään niin arkeen kuin taiteeseenkin. Arjessa kulttuuri on läsnä käytännön ratkaisuissa sekä kokemuksia tulkitsevissa ilmaisuissa. Kulttuuri antaa ihmiselle keinot myös perustarpeiden tyydyttämiselle ja perusturvallisuuden vahvistumiselle. Ihminen oppii oman kulttuurinsa identiteetin. Siksi kaikkien kuntien kannattaa olla edelläkävijöitä uudenlaisen, inhimillisen ja välittävän vanhuskulttuurin luomisessa. Seuratkaa, millaisia asioita arvostetaan oman kuntanne vanhuspoliittisissa ohjelmissa?
Kulttuuri on myös tarinoita. Vanhukset siirtävät meille arvokasta kulttuuriperintöä tarinoiden muodossa päivittäin: heidän unensa ovat tarinoita, haaveet ovat tarinoita, muistot ovat tarinoita, aavistukset ovat tarinoita, toivot ovat tarinoita, kärsimykset ovat tarinoita, heidän uskonsa on tarinoita, epäilyt ovat tarinoita, suunnitelmat ovat tarinoita, tarkistukset ovat tarinoita, kritiikit ovat tarinoita, tulkinnat ovat tarinoita, juoruilut ovat tarinoita, opit ovat tarinoita, vanhukset vihaavat ja rakastavat tarinoiden muodossa. Siis kuunnelkaamme ja kuulkaamme heidän tarinoitaan ja suunnitelkaamme palveluita myös niiden mukaan.
Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen on kertonut sydämen sivistyksestä, että se ei ole ulkoista oppineisuutta, ei hienostelevaa käytöstä eikä joidenkin mielivaltaisesti määräämää etikettiä. Se on ihmisen yksinkertaista ihmisarvoa, arkipäivän hienostuneisuutta, joka lähtee siitä, että ihminen tuntee oman arvonsa ja toisten arvon, osaa kunnioittaa elämää.
Taina Semi
