Minulle oli suuri ilo olla valmentamassa valmentajatiimiä kolmen vuoden ajan Sol i Minnet-hankkeessa Karjaalla, Paraisilla ja Pietarsaaressa. Tänään etsin videoita tiedostoista eräälle toiselle henkilölle, silmiini osui video vuodelta 2020, jossa hankkeen keskijohdon ja lähiesihenkilöiden kanssa pohdimme ihmislähtöistä johtajuutta. Lämmin henkäys tulvahti videolta ja tulipa ikävä kaikkia ihania henkilöitä, joiden kanssa sain itsekin kasvaa ihmisenä. Meidän huikeaksi suunniteltu toukokuinen loppuseminaari samalta keväältä jäi pitämättä pandemian takia, joten tämä työpaja valmennustiimien ja johtajien kanssa jäi viimeiseksi. Juhlavaa oli silti. Illan lopuksi meillä oli Disco ravintolan yökerhossa omalla baarimikolla. Jokainen osallistuja oli etukäteen lähettänyt oman lempidisko kappaleen minulle ja sain toimia illan Dj:nä. Hikipäässähän siellä jorattiin ja tietenkin pukeuduttiin asiaankuuluvasti.
Palvelukotien keskijohdon ja lähiesihenkilöiden työpajassa nousi vahvasti esiin ajatus siitä, että ihmislähtöinen työyhteisö ei synny pelkästään ”ylätason chattailulla” vaan vaatii konkreettisia tekoja ja yhteistä ymmärrystä läpi koko organisaation. Keskeiseksi tekijäksi nousi ajatus siitä, että jokaisella työntekijällä tulee olla mahdollisuus toteuttaa itseään ja vaikuttaa työhönsä.
”Jos ei ole yhteistä tavoitetta, yhteistä visiota, silloin kaikki ajavat vähän omaa agendaa”, totesi eräs osallistujista. Tämä kiteytti hyvin sen, miksi ihmislähtöisen vision tulee läpäistä koko organisaatio. Pelkkä vision olemassaolo ei kuitenkaan riitä – sitä pitää aktiivisesti avata ja keskustella auki, jotta se tarkoittaisi kaikille samaa. Eräs johtaja kertoi konkreettisesta tavastaan viedä strategiaa eteenpäin: ”Minä katson johtajana mitkä osat strategiasta koskettavat minua ja otan niistä ja vien alaspäin henkilökunnalleni. Otan siis isosta kuvasta sen minkä pystyn.”
Hyvän ilmapiirin merkitys nousi toistuvasti esiin. ”Palkankorotukset ovat ok mutta jos ihminen oikeasti viihtyy työssään, on hyvä ilmapiiri, niin se ei kyllä lähde pelkästään palkasta”, kiteytti eräs osallistuja. Ilmapiirin rakentamisessa korostuu kaikkien mukaan ottaminen, avoimuus ja vastuun jakaminen. Työpajassa tuotiin esiin, että hyvässä ilmapiirissä uskalletaan myös kyseenalaistaa asioita.
Erityisen kiinnostavaa oli huomio siitä, miten stressi ja pelko vaikuttavat työntekijöiden kykyyn antaa itsestään: ”Kun ihmiselle tulee stressi tai pelko – silloin eläin tai ihminen ei tee mitään. Silloin ihminen ei voi antaa itsestään.” Tämä korostaa psykologisen turvallisuuden merkitystä työyhteisössä.
Ihmislähtöisyys ei saa jäädä vain sanoiksi paperille. ”Meillä on paljon tyhjiä sanoja, jotka eivät merkitse mitään”, todettiin suoraan. Sen sijaan painotettiin aitoutta ja konkreettisia tekoja. Ihmislähtöisyyden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa keskustelua ja perusasioiden äärelle palaamista. Eräässä yksikössä tämä on ratkaistu ottamalla jokaisessa kokouksessa jokin sana keskusteluun: ”Mitä tämä tarkoittaa meillä käytännössä – mitä se tarkoittaa sinulle?” Näin varmistetaan, että ihmislähtöinen hoitofilosofia pysyy elävänä arjessa.
Työpajassa korostui myös johtajan rooli esimerkkinä. ”Olen esimerkkinä, en paljon puhu vaan teen”, kuten eräs osallistuja asian ilmaisi. Tämä konkretisoitui erityisen hyvin erään johtajan tavassa uudistaa kehityskeskustelukäytäntöjä. Hän oli päättänyt irrottautua valmiista verkosta löytyvistä kehityskeskustelupohjista ja kehittänyt oman mallin, joka tukee matkaa kohti ihmislähtöisyyttä. ”Kyse on siitä, että oikea ihminen puhuu toiselle ihmiselle oikeista asioista”, hän kiteytti kehityskeskustelun ytimen. Jo lomakkeen muoto itsessään viestii sitoutumista ihmislähtöisyyteen, mikä osoittaa, että pienetkin yksityiskohdat voivat tukea suurempaa muutosta organisaatiokulttuurissa.
Johtajien sitoutuminen näkyy konkreettisissa teoissa ja päätöksissä: ”Henkilökuntani tietää, että jos päätös vie lähemmäs ihmislähtöistä tavoitetta, silloin se on hyvä päätös.” Työpajan positiivinen vaikutus tiivistyi erään osallistujan kommentissa: ”Valmentajatiimi on Sol i minnet -hankkeessa ollut mahtava: Meille on tullut talkoo -henki takaisin!” Kun ihmislähtöisyys otetaan aidosti johtamisen keskiöön, se voi parhaimmillaan synnyttää uudenlaista yhteisöllisyyttä ja työn merkityksellisyyttä.
