Ihmislähtöisen hoivakulttuurin syntyminen on kansainvälisten tutkimusten mukaan pitkämatka ja ylevä päämäärä. Se tarkoittaa ihmislähtöistä työpaikkaa henkilökunnalle, jotta se voi olla ihmislähtöistä elämää asukkaille. Henkilökunnan koettu työnlaatu on suoraan elämänlaatua hoivaa tarvitseville. Sen vuoksi henkilökunta on organisaation ensimmäinen asiakas, jotta erityistukea tarvitseva ihminen voi olla ensisijainen asiakas.
Ihmislähtöisen hoivan valmennustyötä voidaan kutsua myös kulttuurin muutostyöksi, jossa hallinnolla ja johtajilla on tärkeä rooli tuoda esiin sanojen ja tekojen kautta kokonaisvaltainen tuki henkilökunnalle. Scalzin(2006) mukaan, johtajat, jotka keskittyivät vähemmän tehtäväkeskeisyyteen ja enemmän siihen, että tukevat koko henkilökuntaa osallistumaan hoivakäytäntöjen parantamiseen, saavuttivat paremmat muutokset ja tulokset yhteisöissään. Millerin ja kollegojen (2010) mukaan vanhakantainen johtajuus on kaikkein suurin este ihmislähtöisen kulttuurin toteutumiselle, koska vanhassa hoitosysteemissä on keskitytty pelkästään heikkouksiin ja ongelmiin eikä niinkään suhteiden, kohtaamisten ja hoitoyhteisön toiminnansisältöjen laatuun.
Eräänä kauniina helmikuun päivänä 2020, kävimme eläväistä dialogia ihmislähtöisestä johtamisesta Karjaalla sijaitsevan Palvelutalo Villa Anemonen silloisen johtajan Bernadetta Stenströmin kanssa. Meillä oli meneillään Sol i Minnet-projektin loppusuora. Minulle oli ilo olla mukana ihmislähtöisenä valmentajana ja sparraajana kolme vuotta ruotsinkielisten palvelutalojen ja päivätoiminnan henkilökunnille. Motivoituneimmat henkilökunnan jäsenet valmistuivat hankkeen myötä omien yhteisöjensä ihmislähtöisiksi valmentajiksi.
Mitä sanoja, ajatuksia ja käytännöntekoja ihmislähtöisyys sisältää?
”Kun tulin taloon johtajaksi, tiesin, että minulla on talo täynnä hyviä hoitajia.”
” Jos edessä on apua tarvitseva ihminen, se ei vähennä hänen ihmisarvoaan. Autat ihmistä, hän on samanarvoinen kuin sinä”.
Sanoja: ”Aktiivisuus, läsnäolo, aistien avaaminen: kuulen, näen, tunnen. Reflektoiminen, jatkuvuus, ylläpitäminen, johdonmukaisuus, arviointi, palautteen antaminen, vastuullisuus, kunnioitus, huolehtiminen, rajat, rakenteet, perehdytys, elämäntyö, avoimuus, aitous, ihmisyys, verkostoituminen, mahdollisuus, kehittyminen, kasvaminen, vuorovaikutus, yhteisöllisyys, osallistaminen, luovuus, kulttuuri, päätöksenteko.”
”Pohdin paljon mitä hoitokulttuuri on. Ihmislähtöisyys on vienyt mennessään. Tästä on tullut minulle elämäntyö. Uskon ihmisyyden koskettamiseen yhteisössäni. Koen, että tärkein agenda on, että meillä asustaa mahdollisimman onnelliset asukkaat ja henkilökunta sekä tyytyväiset omaiset. Olla siis koti, josta me kaikki voimme olla ylpeitä. Aitous syntyy siitä, että viestitän ihmislähtöisyyttä puheissani ja teoissani. Ajattelen, että tämän kautta henkilökunta alkaa uskoa samaan visioon. Mahdollistan, kannustan ja luon uomaa, jota pitkin kuljetaan yhdessä. En halua olla mysteeri omalle henkilökunnalleni. He tietävät mistä tulee ”YES” ja mistä ”NO.” Kaikki ne asiat, jotka vievät lähemmäksi ihmislähtöistä visiota on ”KYLLÄ ”ja kaikki ne asiat, jotka vievät siitä kauemmaksi on ”EI.”
Oma ihmisyys näkyviin
”Sol I minnet- hankkeessa meidät jokaiset on pakotettu laittamaan esille oma ihmisyys itsestämme. Olemme oppineet olemaan läsnä toisillemme. Ja silloin on alkanut aurinko paistamaan. On ollut mukavaa. Olen huomioinut, kannustanut ja arvostanut henkilökuntani jokaista kehittymisaskelta. Kun joku on saavuttanut uuden askeleen, hän on saanut isot aplodit!”
”Johtajan täytyy olla kiinnostunut henkilökunnasta, heidän ajatuksistansa, peloistansa ja huolistansa. Palautteen antaminen on tärkeää hoitajuuden kehittymisen kannalta, ei voi kehittyä, jos ei saa koskaan palautetta.”
”Olen kääntänyt ylösalaisin myös oman johtajuuteni. Minun pitää olla kriittinen myös omien tehtävieni ja työtapojeni suhteen. Tarkistan itseltäni jatkuvasti, onko tämä sitä, mitä henkilökunta tarvitsee? Välillä he tarvitsevat vain rauhaa. En voi myöskään vaatia heiltä mitään, jos en itse kiinnitä huomiota tuloksiin tai pohdi ihmislähtöisen näkökulman taustalla olevia ajatuksia.”
Ihmislähtöinen johtaminen on hyvän huolehtimista, helpottamista ja välittämistä: ”Olet hyvä sellaisena kuin olet”. Meillä arvostetaan omana itsenä olemista. Tärkeää on sanoittaa näkyväksi yhteisön tavoitteita. Henkilökunnan osaamisen varmistaminen on myös välittämistä. Matala puheeksi ottamisen kynnys ratkoo haasteita nopeammin. Ihmislähtöisyyttä on puuttua asioihin välittömästi. Välinpitämättömyys ei kuulu ihmislähtöisyyteen. Kannustan henkilökuntaani ajattelemaan ja tekemään päätöksiä. Ihmislähtöisyys ei ole riippuvainen kenenkään lahjakkuudesta. Se on jatkuvaa keskustelua ja vuorovaikuttamista yhteisen päämäärän suuntaan. Kun henkilökunta sitoutuu, tiimi kasvaa vastaamaan itse jos rajoja ylitetään. Verkostoituminen toinen toisten kanssa on tärkeä tuki yhteisössämme.”
”Käyn kerran vuodessa jokaisen, runsaan viidenkymmenen hoitajan kanssa läpi kehityskeskustelut periaatteella: ”Me näemme toisemme.” Käymme kahden kesken läpi juuri sillä hetkellä meille tärkeitä kysymyksiä, kuten: Mikä rooli sinulla on tänä vuonna täällä meillä? Mitä viet yhteisöön mukanasi? Samalla saan henkilökunnalta hienoja ideoita ja ”turn pointteja”, joissa pystyn olemaan apuna.”
”Uuden ihmisen perehdytys on meille tärkeää. Emme voi vaatia hyvää, jos ei opasteta hyvään.”
Johtamistaulu- tavoitteet, teot ja tulokset näkyviin
”Meillä on käytössä johtamistaulu, jonka luona tavataan koko talon tiimien kanssa joka aamu klo 9.00. Olen tavoitettavissa henkilökunnalle joka arkipäivä. Johtamistaulun äärellä katsellaan tilanteita ja tarpeita. Tarvitaanko tänään apua jossakin kodissa. Tämä on ollut strateginen asia, joka on yhdistänyt koko talon henkilökuntaa. Toimintamme on nyt enemmän tavoitteellista sekä voimavarojen hyödyntämistä. Henkilökunta on näin oppinut ottamaan vastuuta koko talosta. Apua annetaan sinne missä sitä tarvitaan. Taulusta näkee myös koko viikon tapahtumat sekä meneillään olevat kehittämishankkeet ja niiden edistymisen.”
Johtamistaulun paikka on tarkkaan mietitty. Se sijaistee paikassa, jonka ohi mennään vaihtamaan vaatteita. Jokainen työvuorossa oleva näkee taulun vähintään kaksi kertaa päivässä.
” Käynnit palvelukotimme kodeissa on minulle sydämen asia. Piipahtelen kyselemässä asukkaiden ja henkilökunnan kuulumisia ja vointeja. Tällä tavoin haluan pienentää kynnystä lähestyä minuun. Asukkaille on aina iso asia, kun talon johtaja tulee tapaamaan heitä. Tällä tavalla harrastan ihmislähtöisyyttä.”
Ihmislähtöisessä kulttuurinmuutoksessa pitkäjänteinen kasvaminen ja oppiminen ovat keskiössä kaikelle sille mitä tehdään. Uudistumisessa on kyse ihmisten eteenpäin pyrkimisestä ja tunteenpalosta eli motivoitumisesta ihminen edellä tekemiseen. Kyllä vaan, näemme uuden polun ja meidän pitää kasvattaa itseämme erilaisilla tavoilla päästäksemme tuolle polulle. Ja se on todellakin mahdollista.
Lähde: Semi, T. Sukula-Lindblom, L. Sol i Minnet- i vårdkonsten. (2020)
