Asukastiimiini kuuluu tänä aamuna Anni. Anni on taiteellinen ja boheemi ihminen. Hän rakastaa kauniita vaatteita, huulipunia ja viimeisiä silauksia ulkonäkönsä hoidossa. Hänen muistisairaus on Alzheimerin tauti.
Annille on kehittänyt muistisairauden myötä kommunikaatiovaikeuksia. Se tuottaa hänelle turhautumista ja näkyy hänen käyttäytymisessään kiukkuisuutena ja negatiivisuutena.
Huomaan tämän ja haluan tukea Annin itsekuvaa.
Tilanne: Anna on turhautunut unohtelusta ja vaikeudesta ilmaista itseään.
Empaattinen lähestymistapa:
Huomaan Annin turhautumisen ja lähestyn tilannetta empaattisesti.
Sanon rauhallisesti: ”Hei Anni, huomasin, että tänään sinulla on haastava päivä. Kuuntelen mielelläni, miten voisin auttaa?”
Positiivisen vahvistuksen käyttö:
Olen perehtynyt Annin yksilölliseen hoitosuunnitelmaan; elämäntarinan avaintarinoihin, vahvuuksiin ja aikaisempiin saavutuksiin.
Niinpä sanon: ”Tiedän, että olet nauttinut piirtämisestä. Se on jotain, mistä moni ihminen ihailee sinua. Haluaisin sinulta oppeja piirtämiseeni? ”
Muistutukset aikaisemmista onnistumisista:
”Viime viikolla teit kauniin maalauksen. Se oli upea saavutus, ja olet osoittanut, että sinulla on valtavasti lahjakkuutta.” Näytän hänelle edellisellä viikolla tekemäänsä maalausta.
Osallistuminen mielekkääseen toimintaan:
Ehdotan yhdessä tekemistä, joka perustuu Annin kiinnostuksen kohteisiin ja taitoihin.
Ehdotan: ”Mitä mieltä olisit, jos piirtäisimme yhdessä ja samalla kuuntelisimme lempimusiikkiasi? Voisimme tehdä jotain, mikä tuo sinulle iloa.”
Rauhallisen ympäristön luominen:
Kiinnitän huomiota ympäristöön ja varmistan, että se on rauhallinen ja vähäisesti ärsykkeitä aiheuttava.
Kerron: ”Haluan varmistaa, että ympäristö on rauhallinen ja mukava. Onko jokin erityinen paikka, jossa haluaisit viettää aikaa?”
Onnistun tukemaan Annin itsekuvaa keskittymällä positiivisiin näkökohtiin, vahvuuksiin ja aikaisempiin onnistumisiin. Samalla tarjoan mahdollisuutta osallistua mielekkääseen toimintaan, mikä edistää Annin tunnetta omasta arvokkuudestaan ja taidoistaan. Tärkeää on myös luoda rauhallinen ympäristö, joka vähentää stressiä ja mahdollistaa myönteisen vuorovaikutuksen.
Itsenäinen työskentely:
Yhdessä tekemiseen menee aikaa 15 minuuttia. Anni jää itsenäisesti ja rauhallisena työstämään maalaustaan loppuun, kun jatkan työskentelyä asukastiimini kanssa. Palaan hänen luokseen myöhemmin keskustelemaan valmiista taidetyöstä. Pyydän Annia kertomaan sanoilla tai eleillä tarinan maalauksesta.
”Lapsuuden koti
toivionreunalla
ikävä ikävä
sinne..”
