Muistisairaiden ihmisten elämä on monimutkainen palapeli, jossa jokainen pala on tärkeä kokonaiskuvan hahmottamiseksi. ABC-menetelmä, yhdistettynä henkilön elämäntarinan tuntemiseen ja kognitiivisen toimintakyvyn alenemisen ymmärtämiseen, tarjoaa tehokkaan työkalun haastavien tilanteiden analysointiin ja ratkaisemiseen.
Mikä on ABC-menetelmä?
ABC-menetelmä on käyttäytymisanalyysin työkalu, joka auttaa ymmärtämään käyttäytymisen syy-seuraussuhteita. Menetelmän nimi tulee englannin kielen sanoista:
A (Antecedent): edeltävä tapahtuma tai tilanne.
B (Behavior): käyttäytyminen.
C (Consequence): seuraus.
Tämän menetelmän avulla voimme tarkastella, mitkä tekijät laukaisevat tietynlaista käyttäytymistä ja mitä seurauksia käyttäytymisellä on. Muistisairaiden ihmisten hoidossa tämä on erityisen hyödyllistä, sillä se auttaa ymmärtämään käytösoireiden taustalla olevia syitä ja löytämään keinoja niiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan
Esimerkkitapaus: vihamielinen käyttäytyminen pesutilanteessa
Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkitapausta ja analysoidaan sitä ABC-menetelmän avulla, ottaen huomioon henkilön elämäntarinatiedot ja kognitiivisen toimintakyvyn alentuminen.
Heikki on 82-vuotias. Hän sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu hoivakodissa. Viime aikoina Heikki on alkanut käyttäytyä vihamielisesti pesutilanteissa. Hän huutaa, huitoo ja yrittää lyödä henkilökuntaa. Heikin elämäntarinatiedoista käy ilmi, että hän on lapsena meinannut hukkua ja on siitä lähtien pelännyt vettä. Alaraajojen huonon verenkierron vuoksi hän palelee helposti ja on hyvin häveliäs alastoman kehonsa suhteen ”vieraiden naisten” seurassa.
Heikillä on myös toiminnanohjauksen vaikeus, joka ilmenee erityisesti monivaiheisissä toiminnoissa, kuten peseytymisessä. Hän ei kykene hahmottamaan peseytymisen eri vaiheita tai niiden järjestystä, mikä aiheuttaa hänelle hämmennystä ja ahdistusta.
ABC-analyysi:
A (Edeltävä tapahtuma):
- Hoitaja tulee Heikin huoneeseen ja ilmoittaa, että on suihkun aika.
- Hoitaja alkaa ohjata Heikkiä nopeasti kylpyhuoneeseen ja riisumaan vaatteita.
- Kylpyhuone on kirkas, viileä ja siellä kuuluu veden lorinaa.
- Heikki ei hahmota peseytymisen vaiheita.
B (Käyttäytyminen):
- Heikki alkaa vapista ja hengittää nopeasti.
- Hän huutaa ”Ei vettä!” ja yrittää lähteä huoneesta pois.
- Heikki tarttuu tiukasti vaatteisiinsa eikä suostu riisumaan niitä.
- Hän yrittää lyödä hoitajaa ja kieltäytyy jyrkästi menemästä suihkuun.
C (Seuraus):
- Hoitaja yrittää rauhoitella Heikkiä, mutta tilanne eskaloituu.
- Suihku jää ottamatta ja Heikki on järkyttynyt, ärtyinen ja hämmentynyt.
- Hoitaja on stressaantunut ja turhautunut tilanteen vaikeudesta.
Analyysin hyödyntäminen
ABC-analyysin, Heikin elämäntarinatietojen ja kognitiivisten vajeiden tuntemisen avulla voimme tunnistaa useita tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen käyttäytymiseensä:
- Veden pelko: Heikin lapsuuden kokemus läheltä piti -hukkumisesta selittää hänen voimakkaan reaktionsa vettä kohtaan.
- Kylmyyden pelko: Heikin taipumus palella helposti tekee viileästä kylpyhuoneesta epämiellyttävän ympäristön.
- Yksityisyyden tarve: Heikin häveliäisyys alastoman kehonsa suhteen tekee pesutilanteesta erityisen stressaavan.
- Toiminnanohjauksen vaikeus: Heikin kyvyttömyys hahmottaa peseytymisen vaiheita aiheuttaa hämmennystä ja ahdistusta.
- Yllättävä tilanne: Heikki ei ole ehtinyt valmistautua pesutilanteeseen, mikä lisää hänen ahdistustaan.
- Nopea toiminta: hoitajan tehokas ja nopea toiminta voi tuntua Heikistä uhkaavalta ja pelottavalta.
Näiden havaintojen pohjalta voimme kehittää strategioita tilanteen parantamiseksi:
- Vaihtoehtoinen pesutapa: harkitaan suihkun korvaamista pyyhepesulla tai osittaisella pesulla, joka tuntuu Heikistä vähemmän uhkaavalta.
- Ympäristön muokkaus: lämmitetään kylpyhuone etukäteen, käytetään pehmeää valaistusta ja minimoidaan veden äänet.
- Yksityisyyden kunnioitus: käytetään kylpyviittaa tai pyyhettä Heikin kehon peittämiseen pesun aikana.
- Toiminnanohjauksen tukeminen: jaetaan pesutilanne selkeisiin, yksinkertaisiin vaiheisiin. Käytetään kuvakortteja tai sanallisia ohjeita jokaisen vaiheen selittämiseen. Tai jutellaan pelkästään Heikin lempiasioista eli siirretään huomio toisaalle.
- Rauhallinen valmistelu: annetaan Heikin heräillä rauhassa ja palataan myöhemmin uudelleen. Kerrotaan tämä hänelle.
- Tutut elementit: soitetaan Heikin lempimusiikkia pesutilanteen aikana rauhoittavana elementtinä.
- Hitaampi tahti: edetään pesutilanteessa Heikin tahtiin, selittäen ja näyttäen jokaisen vaiheen rauhallisesti.
- Turvallisuuden tunteen luominen: vakuutetaan Heikille jatkuvasti, että hän on turvassa ja että häntä autetaan jokaisessa vaiheessa.
Arvioiva kirjaaminen ABC-menetelmän tukena
Arvioiva kirjaaminen ABC-menetelmän kautta voisi Heikin tapauksessa näyttää esimerkiksi tältä:
”Klo 9:00 Kerroin Heikille tulevasta pesusta. Hän vaikutti heti hermostuneelta ja sanoi ”En halua vettä” (A). Elämäntarinatiedoista selvisi, että hänellä on läheltä piti -hukkumiskokemus. Kognitiivisessa toimintakyvyssä on toiminnanohjauksen vaikeus. Klo 9:15 siirryttäessä kylpyhuoneeseen Heikki alkoi vapista ja hengittää nopeasti. Hän yritti lähteä huoneesta ja huusi ”Ei vettä!” (B). Pysäytin tilanteen välittömästi ja ehdotin hänelle pyyhepesua. Näytin kuvakorteilla pesun vaiheet. Hän rauhoittui hieman, mutta oli edelleen jännittynyt (C).
Huomiot: Heikin voimakas reaktio vaikuttaa liittyvän sekä hänen veden pelkoonsa että kyvyttömyyteensä hahmottaa pesutilannetta kokonaisuutena. Kylpyhuoneen viileys ja kirkkaus pahensivat tilannetta. Jatkossa kokeillaan pyyhepesua. Käytetään kuvakortteja selittämään jokainen pesun vaihe erikseen. Varmistetaan Heikin yksityisyys käyttämällä kylpyviittaa. Annetaan hänelle enemmän aikaa valmistautua pesutilanteeseen ja soitetaan hänen lempimusiikkiaan rauhoittavana elementtinä. Keskustellaan toimintaterapeutin kanssa mahdollisista lisäkeinoista tukea Heikin toiminnanohjausta pesutilanteissa.
Arvioiva kirjaaminen ABC-menetelmän kautta, yhdistettynä elämäntarinatietoihin ja kognitiivisen toimintakyvyn alentumiseen, tuovat esiin useita tärkeitä seikkoja:
- Tunnistaa syvemmät syyt käytöksen taustalla: Heikin veden pelko, häveliäisyys omasta kehosta ja toiminnanohjauksen vaikeudet selittävät hänen voimakkaan reaktionsa.
- Kuvaa käyttäytymistä ja tunteita tarkasti: kirjaaminen kuvaa Heikin fyysisiä reaktioita, sanallisia ilmaisuja ja emotionaalista tilaa.
- Dokumentoi interventiot ja niiden vaikutukset: kirjaaminen osoittaa, miten tilanteen pysäyttäminen, vaihtoehtoisen pesutavan ehdottaminen ja kuvakorttien käyttö vaikuttivat.
- Tarjoaa konkreettisia kehitysehdotuksia: kirjaamisen lopussa esitetään selkeitä, Heikin yksilöllisiin tarpeisiin ja kognitiivisiin kykyihin perustuvia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi.
- Huomioi moniammatillisen yhteistyön: ehdotus keskustella toimintaterapeutin kanssa osoittaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa Heikin hyvinvointiin.
ABC-menetelmän yhdistäminen arvioivaan kirjaamiseen mahdollistaa syvällisemmän ja kokonaisvaltaisemman ymmärryksen muistisairaan ihmisen käyttäytymisestä. Se auttaa meitä näkemään käyttäytymisen syy-seuraussuhteiden taakse ja kohtaamaan heidät ainutlaatuisina yksilöinä.
Tämä lähestymistapa vaatii hoitajilta empatiaa, kärsivällisyyttä, jatkuvaa oppimista ja kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin. Jokainen muistisairas ihminen on oma tarinansa monine lukuineen, ja meidän tehtävämme on oppia lukemaan näitä tarinoita myötätuntoisesti ja ammattitaitoisesti. Yhdistämällä ABC-menetelmän, elämäntarinatiedot, kognitiivisen toimintakyvyn ymmärtämisen ja arvioivan kirjaamisen voimme luoda aidosti yksilöllisen, kunnioittavan ja turvallisen hoitoympäristön jokaiselle muistisairaalle.
